Alueanalyysimme on tehty Turun keskustan alueelta. Keskusta on jaettu kymmeneen eri kaupunginosaan, jotka erotellaan toisistaan roomalaisilla numeroilla. Analyysimme kohde on numero VII, joka käsittää Aurajoen länsipuolella aurakadun ja puistokadun välisen alueen. Yhdessä VI alueen kanssa se muodostaa ydinkeskustan.
Alue on kaupungin kolmanneksi suurin kaupunginosa ja siellä asuu noin 8877 asukasta (2007). Kaupunginosan väestöstä 5,06 % on alle 15-vuotiaita ja 22,53 % on yli 65. Äidinkielenään suomea puhuu 89,04 % kaupunginosan asukkaista, ruotsia 8,66 % ja muita kieliä 2,30 %. (Wikipedia)
Seuraavat tilastotiedot käsittävät koko Turun keskusta alueen, mutta ovat verrattavissa VII kaupunginosaan.
Turun keskustan alueella asuu noin 49536 asukasta, joista miehiä on 22 226 ja naisia 27 310. Suhteellisesti keskustan alueella eniten on nuoria aikuisia (20-29 vuotta). Heidän prosentuaalinen osuutensa väkiluvusta on 29,2, kun koko Turun alueella se on 19 %. Pienten lasten osuus (0-6 vuotta) keskustan väestöstä oli prosentuaalisesti pienin koko Turun alueella (4%) ja yli 75-vuotiaita oli 11,4%, koko Turun keskiarvon ollessa 8,9%.
Ruotsinkielisten osuus keskustan väestöstä on noin 9 % ja muiden kuin suomen tai ruotsinkielen edustajien osuus noin 3,5%.
Keskustan asuintalot koostuvat suurimmaksi osaksi kerrostaloista ja jopa 61,9 % perhekunnista oli yhden talouden asuntokuntia. Lapsiperheistä keskustan alueella asuu tyypillisesti yhden lapsen perheitä. Suurperheitä keskustan alueella on suhteellisesti vähiten koko Turun alueella, prosentti osuuden ollessa vain 0,8 %.
Keskustan alueen väestöstä vähän reilu puolet on työikäisiä ja -kykyisiä. Turun koko väestön työttömyysaste on noin 13,4% ja keskustan alueen 10,7 %.
Suurin työllistäjä keskustan alueella on julkiset palvelut mm. julkinen hallinto, koulutus ja terveys- ja sosiaalipalvelut. Kauppa, ravitsemus ja majoitus palvelut työllistävät toiseksi eniten ja ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta kolmanneksi eniten.
Tulotaso keskustan alueella on hieman Turun koko alueen keskiarvoa parempi, sen ollessa 24 131 euroa per asukas. Lukuun sisältyy kaikkien 15-vuotta täyttäneiden keskiarvoiset tulot.
Lähde: Turun kaupunki 2012. Turun alueprofiili 2011. viitattu 24.9.2012. www.turku.fi>turku.info>tilastot ja tutkimukset>julkaisut>Turun alueprofiili 2011
Tilastoja rikosten määrästä
Turun keskusta alueella tapahtui vuonna 2011 yli 6800 rikosta. Suurin rikosten keskittymä on läntisessä keskustassa, jossa kirjattiin 3588 tapausta. Toisena on keskustakortteli, jossa rikoksia oli 1248. (Turun sanomat 7.8.2012)
Vuonna 2011 koko Turun alueella rikoksia tehtiin 20 886 kappaletta. Omaisuusrikoksia tästä oli noin puolet, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 2044, seksuaalirikoksia 123, järjestyshäiriörikokset, liikennerikokset ja huumausainerikokset koostuvat loput rikokset.
Valtakunnallisella tasolla verrattaessa Suomen suurimpiin kaupunkeihin Turun rikosluvut ovat vielä kohtalaisen pieniä. (Turun Sanomat 7.8.2012)
Ilmanlaatu
Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Liikenteen vaikutukset hengitettävän ilman laatuun ovat kuitenkin suuremmat kuin energiantuotannon, mikä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta.
Tilastoiden mukaan ilmanlaatu on parantunut 1980-luvulta lähtien. Ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Vuonna 2011 ohjearvoja ei ylitetty minkään mitatun epäpuhtauden osalta. Turun keskustassa ilmanlaatu luokiteltiin vuonna 2011 yleensä tyydyttäväksi.
Lähde: Turun kaupunki 2012. Ilmanlaatu raportti 2011. viitattu 24.9.2012. www.turku.fi>Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö> Julkaisut ja oppaat> Ilmanlaatu
Melu ja tärinä
Turussa tärkein melun lähde on liikenne. Rautatiet ja raskaasti liikennöityjen teiden varsilla saattaa aiheutua meluhaitan lisäksi myös tärinähaittaa lähiasutukselle. Tilapäisiä melunlähteitä ovat rakennustyömaat, ulkoilmakonsertit ja muut suuret tapahtumat.
Turussa altistuu päivittäin yli 55 desibelin tieliikennemelulle 53 000 asukasta. Sen sijaan raideliikenteen ja lentokoneiden aiheuttamalle melulle altistuminen on verrattain vähäistä, koska kovin paljon asuinrakennuksia ei sijaitse näillä meluvyöhykkeillä.
Turun keskustan seitsemäs kaupunginosa altistuu sekä tie- että raideliikenne melulle.
Lähde: Turun kaupunki 2012. Turun ympäristömeluselvitys. viitattu 24.9.2012.www.turku.fi> Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö> Ympäristö> Melu ja tärinä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti