Kaupunginosa 7 kartalla

Turun keskustan kaupunginosa 7 rajoittuu pystysuunnassa Ratapihankadun ja Aurajoen väliin, vaakasuunnassa puolestaan Aurakadun ja Puistokadun väliin. Alueen pituus edellä mainittuja katuja pitkin käveltynä on noin 3,7 kilometriä.

Kuva 1: Alue kartalla (Turun Seudun Karttapalvelu, 2012)

Kuten satelliittikuvasta näkyy, alueella on pääasiassa erilaisia rakennuksia, joista osa on liike- ja osa asuinkäytössä. Alueella sijaitsee myös kolme puistoaluetta; Puolalanpuisto, Asemanaukio sekä Mannerheiminpuisto. 

kuva 2: Satelliittikuva alueesta (Turun Seudun Karttapalvelu, 2012)

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat monipuoliset. Alueen terveyskeskus tarjoaa palveluitaan myös muille kaupunginosille. Kelan toimisto on valmistunut vuonna 1971 ja rakennuksen ulkomuoto jakaa mielipiteitä. Rakennus on suojeltu.

Alueella sijaitsee kaksi lukiota sekä Topeliuksen koulun Snellmannin yksikkö, jossa on luokat 1-9. Päiväkoteja on yhteensä viisi, kolme kunnallista ja kaksi yksityistä päiväkotia. Kunnan päiväkodeista yksi on ruotsinkielinen ja toinen yksityisistä päiväkodeista on suomalais-venäläinen. Palveluita vanhuksille tarjoavat Ruusukorttelin palvelukeskus sekä vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poiju.

Alueella on mahdollista asua ainoastaan kerrostaloissa. Vanhaa arkkitehtuuria edustavat Turun kauppahalli sekä kaupungintalo. Turun kauppahalli on valmistunut vuonna 1896 ja siellä myydään lähinnä elintarvikkeita.

Kaupunginosassa on monta hotellia, joten alueella liikkuu paljon turisteja.

Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat monipuoliset. Alueen kolme puistoa tarjoavat hyvät ulkoilumahdollisuudet. Nuorten taide- ja toimintatalo Vimma tarjoaa tekemistä ja tapahtumia nuorille. Vimman kahvila on hyvä kohtaamispaikka. Kulttuurinystäville löytyvät taidemuseo sekä kolme teatteria. Alueelta löytyy useita kahviloita ja baareja. Hansakortteli on Turun suurin ostoskeskus. Se on erittäin suosittu nuorten kokoontumispaikka.

Alueella on hyvät kulkuyhteydet. Linja-autot kulkevat tiheästi muihin kaupunginosiin ja kuntiin. Jos haluaa lähteä pidemmälle, on rautatieasema lähellä. Alla olevasta kartasta näkyvät alueen pyörätiet. 

kuva 3: Alueen pyörätiet kartalla (Google Maps, 2012)

Lähteet: 

Google Maps, viitattu 24.9.2012

Turun Seudun Karttapalvelu, viitattu 24.9.2012

Tilastotietoa Turun keskustan alueelta

Alueanalyysimme on tehty Turun keskustan alueelta. Keskusta on jaettu kymmeneen eri kaupunginosaan, jotka erotellaan toisistaan roomalaisilla numeroilla. Analyysimme kohde on numero VII, joka käsittää Aurajoen länsipuolella aurakadun ja puistokadun välisen alueen. Yhdessä VI alueen kanssa se muodostaa ydinkeskustan.

Alue on kaupungin kolmanneksi suurin kaupunginosa ja siellä asuu noin 8877 asukasta (2007). Kaupunginosan väestöstä 5,06 % on alle 15-vuotiaita ja 22,53 % on yli 65. Äidinkielenään suomea puhuu 89,04 % kaupunginosan asukkaista, ruotsia 8,66 % ja muita kieliä 2,30 %. (Wikipedia)

Seuraavat tilastotiedot käsittävät koko Turun keskusta alueen, mutta ovat verrattavissa VII kaupunginosaan.

Turun keskustan alueella asuu noin 49536 asukasta, joista miehiä on 22 226 ja naisia 27 310. Suhteellisesti keskustan alueella eniten on nuoria aikuisia (20-29 vuotta). Heidän prosentuaalinen osuutensa väkiluvusta on 29,2, kun koko Turun alueella se on 19 %. Pienten lasten osuus (0-6 vuotta) keskustan väestöstä oli prosentuaalisesti pienin koko Turun alueella (4%) ja yli 75-vuotiaita oli 11,4%, koko Turun keskiarvon ollessa 8,9%.

Ruotsinkielisten osuus keskustan väestöstä on noin 9 % ja muiden kuin suomen tai ruotsinkielen edustajien osuus noin 3,5%.

Keskustan asuintalot koostuvat suurimmaksi osaksi kerrostaloista ja jopa 61,9 % perhekunnista oli yhden talouden asuntokuntia. Lapsiperheistä keskustan alueella asuu tyypillisesti yhden lapsen perheitä. Suurperheitä keskustan alueella on suhteellisesti vähiten koko Turun alueella, prosentti osuuden ollessa vain 0,8 %.

Keskustan alueen väestöstä vähän reilu puolet on työikäisiä ja -kykyisiä. Turun koko väestön työttömyysaste on noin 13,4%  ja keskustan alueen 10,7 %.

Suurin työllistäjä keskustan alueella on julkiset palvelut mm. julkinen hallinto, koulutus ja terveys- ja sosiaalipalvelut. Kauppa, ravitsemus ja majoitus palvelut työllistävät toiseksi eniten ja ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta kolmanneksi eniten.

Tulotaso keskustan alueella on hieman Turun koko alueen keskiarvoa parempi, sen ollessa 24 131 euroa per asukas. Lukuun sisältyy kaikkien 15-vuotta täyttäneiden keskiarvoiset tulot.

Lähde: Turun kaupunki 2012. Turun alueprofiili 2011. viitattu 24.9.2012. www.turku.fi>turku.info>tilastot ja tutkimukset>julkaisut>Turun alueprofiili 2011

Tilastoja rikosten määrästä

Turun keskusta alueella tapahtui vuonna 2011 yli 6800 rikosta. Suurin rikosten keskittymä on läntisessä keskustassa, jossa kirjattiin 3588 tapausta. Toisena on keskustakortteli, jossa rikoksia oli 1248. (Turun sanomat 7.8.2012)

Vuonna 2011 koko Turun alueella rikoksia tehtiin 20 886 kappaletta. Omaisuusrikoksia tästä oli noin puolet, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 2044, seksuaalirikoksia 123, järjestyshäiriörikokset, liikennerikokset ja huumausainerikokset koostuvat loput rikokset.

Valtakunnallisella tasolla verrattaessa Suomen suurimpiin kaupunkeihin Turun rikosluvut ovat vielä kohtalaisen pieniä. (Turun Sanomat 7.8.2012)

Ilmanlaatu

Merkittävimmät ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät Turun kaupunkiseudulla ovat liikenne ja energiantuotanto. Liikenteen vaikutukset hengitettävän ilman laatuun ovat kuitenkin suuremmat kuin energiantuotannon, mikä johtuu liikenteen matalasta päästökorkeudesta.

Tilastoiden mukaan ilmanlaatu on parantunut 1980-luvulta lähtien. Ilman epäpuhtauspitoisuuksia verrataan raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Vuonna 2011 ohjearvoja ei ylitetty minkään mitatun epäpuhtauden osalta. Turun keskustassa ilmanlaatu luokiteltiin vuonna 2011 yleensä tyydyttäväksi.

Lähde: Turun kaupunki 2012. Ilmanlaatu raportti 2011. viitattu 24.9.2012. www.turku.fi>Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö> Julkaisut ja oppaat> Ilmanlaatu

Melu ja tärinä

Turussa tärkein melun lähde on liikenne. Rautatiet ja raskaasti liikennöityjen teiden varsilla saattaa aiheutua meluhaitan lisäksi myös tärinähaittaa lähiasutukselle. Tilapäisiä melunlähteitä ovat rakennustyömaat, ulkoilmakonsertit ja muut suuret tapahtumat.

Turussa altistuu päivittäin yli 55 desibelin tieliikennemelulle 53 000 asukasta. Sen sijaan raideliikenteen ja lentokoneiden aiheuttamalle melulle altistuminen on verrattain vähäistä, koska kovin paljon asuinrakennuksia ei sijaitse näillä meluvyöhykkeillä.

Turun keskustan seitsemäs kaupunginosa altistuu sekä tie- että raideliikenne melulle.

Lähde: Turun kaupunki 2012. Turun ympäristömeluselvitys. viitattu 24.9.2012.www.turku.fi> Kaupunkisuunnittelu ja ympäristö> Ympäristö> Melu ja tärinä

 

Aluekävely

Teimme aluekävelyn perjantai-iltana. Vaikka alue oli meille ennestään tuttu, oli kävely silti uusia oivalluksia tuova ja mielenkiintoinen. Normaalissa kiireessä ei tule huomanneeksi lukuisia puita, pieniä patsaita tai talojen väriloistoa. Seuraavaksi havaintoja aluekävelyltä fyysisen-, psyykkisen-, sosiaalisen- ja toiminnallisen ympäristön näkökulmista.

Fyysinen ympäristö

Turun keskustan kaupunginosa seitsemän on fyysiseltä ympäristöltään monipuolinen. Aivan ydinkeskustan ympäristöstä alue on hyvin erilainen verrattuna Puistokadun suuntaan. Ydinkeskusta on äänimaailmaltaan vilkas ja monipuolinen; liikennevalot tikittävät, autot ja bussit viuhuvat ohi, ihmisten ääniä on joka puolella ja jossain haukkuu koira. Kadulla pyörii kuitteja, tupakantumppeja ja tuulen mukana pyöriviä muovipusseja. Ilmassa haisee pakokaasu, hajuvesi, alkoholi ja tupakka.

Vain runsaan korttelin päässä, Humalistonkadulta Puistokadulle asti, tunnelma on hyvin erilainen. Maassa ei ole oikeastaan lainkaan roskia, ei edes tupakantumppeja. Jopa puista pudonneet lehdet on siivottu nurmikon reunaan tai kokonaan pois kaduilta. Perjantai-iltanakin kadut ovat hiljaisia. Ääntä pitävät vain satunnaiset autot ja koiranulkoiluttajat. On kaiken kaikkiaan hyvin rauhallista ja ilmassa voi haistaa syksyn lehdet ja tulevan sateen. Roskaisuus näkyy vain monilla julisteilla päällystetyissä valopylväissä, mutta niissäkin on jotain lähes taiteellista. Ympäristö on fyysisesti erittäin miellyttävä.

Kävelykadun ruuhkaa

Roskaa vai peräti taidetta?

Ursininkadun ja Yliopistonkadun kulma

Psyykkinen ympäristö

Asemanaukion kukkaistutuksia

Vaikka alue on hyvin erilainen fyysiseltä ympäristöltään, on se mielestämme kokonaisuutena psyykkisen ympäristön kannalta miellyttävä. Alue on hyvin hoidettu, joka näkyy leikatuissa ruohikoissa, kukissa, patsaissa ja muutenkin tarkkaan harkitussa ympäristössä.

Lämpimästi valaistu Puutarhakatu

Alue ei yleisesti tunnu pelottavalta tai uhkaavalta, vaan siellä on miellyttävä liikkua. Yleisesti ottaen iltavalaistuksessa alue näyttää lämpimältä ja kutsuvalta, ja erityisesti rakennusten ja puiden valaistukseen on panostettu. Vaikka emme iltakävelyn aikana nähneet yhtään poliisiautoa, emme toisaalta nähneet myöskään mitään mihin poliisin olisi tarvinnut puuttua. Ainoastaan hiljainen ja ihmeen pimeäksi jäänyt Puolalanpuisto tuntui vähän epämiellyttävältä.

Pimeä Puolalanpuisto

Alue on myös tällä tavalla tarkemmin tutkittuna erittäin kaunis. Taloista on löydettävissä kauniita yksityiskohtia ja alueen estetiikkaan on muutenkin panostettu esimerkiksi patsailla, tuunatuilla sähkökaapeilla ja istutuksilla. Alueella emme huomanneet kovinkaan paljon graffiteja, vaan kauniin väriset rakennukset oli pitkälti jätetty rauhaan, mikä mielestämme on erittäin positiivista.

Esteettisyyttä sähkökaapissa

Pieniä yksityiskohtia Yliopistonkadulla

Alueen patsaskirjoa

Piristystä kukkalaatikoista Jarrumiehenkadulla

Kaupungintalon iltavalaistus

Jokirannan iltavalaistus

Ainoa kohennus alueen estetiikassa voisi olla talojen aikakausien yhdenmukaistaminen. Nyt eri rakennukset on rakennettu eri aikakausille sopivilla tyyleillä ja kauniit, romanttisen ajan vanhat rakennukset hukkuvat helposti uudempien harmaiden laatikoiden väliin.

Sosiaalinen ympäristö

Sosiaalisen ympäristön havainnoiminen tuntui aluekävelyllä haastavalta. Yleisesti ottaen voisi todeta ihmisillä vaikuttavan olevan hyvä luottamus muihin ihmisiin; käsilaukut jätettiin terassilla viereiselle tuolille, lompakkoja pidettiin uskaliaasti takataskusta pilkottaen ynnä muuta. Alueella ei myöskään kävelyn aikana näkynyt ongelmia suvaitsevaisuudessa, vaan esimerkiksi kävelykadulla eri kansallisuuksia edustavat ihmiset eivät saaneet erityistä huomiota. Lisäksi alueella oli havaittavissa uskonnollista suvaitsevaisuutta, sillä alueella olevat eri uskontokuntien kirkot saivat olla rauhassa paikallaan.

Katolinen kirkko Ursininkadulla

Toiminnallinen ympäristö

Toiminnalliselta ympäristöltäänkin alue on hyvin monipuolinen. Ydinkeskustassa olevista kauppakeskuksista löytyy monipuolisesti vaatekauppoja, sisustusliikkeitä sekä ruokakauppoja. Alueella, erityisesti Aurajokirannassa, on monia ravintoloita. Ympäri aluetta sijaitsee paljon pienyrityksiä kuten kampaamoja, kukkakauppoja ja pienempiä ruokapaikkoja. Palveluita koko alueella on siis monipuolisesti.

Kop Kolmio

Myös monenlaisia virkistysmahdollisuuksia löytyy alueelta esimerkiksi puistojen ja kulttuurin muodossa. Puistot tosin tuntuvat olevan melko vähässä käytössä. Puolalanpuisto oli iltakävelymme aikana hyvin huonosti valaistu ja tyhjä, Mannerheimin puisto oli myös erittäin autio, eikä isolla hiekkakentällä tuntunut olevan näin syksyllä mitään funktiota. Talvisin se tosin tarjoaa luistelumahdollisuuden, kun kenttä jäädytetään. 

Mannerheiminpuiston hiekkakenttä

Asemanaukiolla puolestaan on hyvin kyseenalainen maine ”raiskauspuistona” ja ”homojen kohtaamispaikkana”. Kiinnitimme Asemanaukiolla huomiota myös hyvin lukuisiin penkkeihin, joilla ei kuitenkaan istunut ketään.

Muita virkistysmahdollisuuksia kulttuurin merkeissä alueella tarjoavat esimerkiksi Åbo Svenska Teatern Hansakorttelissa ja Turun Nuori Teatteri Ursininkadulla. Myös urheilumahdollisuuksia alueella näytti olevan paljon erilaisten kuntosalien ja lenkkipolkujen puolesta.

Ydinkeskusta; Åbo Svenska Teatern vasemmassa laidassa

Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät, sillä useiden Turun bussilinjojen pysäkit sijaitsevat alueella, parkkipaikkoja oli paljon ja näimme myös jonkin verran pyöräteitä. Myös Turun päärautatieasema sijaitsee aivan alueen reunalla.

Esteettömyyteen alueella voitaisiin kiinnittää ehkä vähän enemmän huomiota. Katujen reunuksissa tasoerot ovat melko suuret, eikä kaikkien suojateiden kohdalla ole tehty madallutusta. Nämä kynnykset vaikeuttavat esimerkiksi pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa kulkevien liikkumista. Myös katujen sadekourut aiheuttavat ongelmia.

Lisää kuvia alueelta:

Aurajokiranta

Kauppahalli

Kristiinankatu

Ruuhkainen Puistokatu

Autio Puutarhakatu

Asukashaastattelu

Kuva 1

Haastattelimme 21- vuotiasta Turun keskustassa asuvaa miestä siitä millaisena hän kokee kaupunkialueen asuinpaikkana. Tarkastelimme asiaa fyysisestä-, psyykkisestä-, sosiaalisesta- ja toiminnallisesta näkökulmasta.

Puhuessamme kaupungista fyysisenä ympäristönä, esiin nousi puhtaus. Suomi on puhdas ja roskaton kaupunki verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan matkakohteisiin. Kadut siivotaan joka yö niin että asukas voi herätä puhtaaseen kaupunkiin. Mutta missä on roskakorit? Turussa ei niitä ole kuin harvakseltaan, mutta silti roskat eivät pilaa kaupunkikuvaa. Äänimaisemaltaan kaupunki on yllättävän hiljainen. Suurin liikenne ja melu keskittyvät pääteille, joten aivan keskustan tuntumassa asuva ei joudu kuuntelemaan autojen ääniä häiriöksi asti. Suurimman melusaasteen aiheuttavat hälytysajoneuvot ja varsinkin viikonloppuisin juopuneet ja nuoriso. Turun keskustassa on monin paikoin meneillään julkisivuremontteja ja tietyömaita, joista kuuluu asianmukainen meteli. Mutta kaupungin keskustaksi, Turun keskusta on hiljainen asuinpaikka, jossa kaupungin vilskeen kuulee tasaisena taustameluna ja satunnaisena sireenin ulvontana. Ilmanlaatu on niin sisällä kuin ulkonakin hyvä. Edes ruuhkahuippujen aikana hengitysilman laatu asunnossa ei muutu ja kesäisin voi huoletta pitää ikkunoita auki.

Psyykkisenä ympäristönä Turun keskusta on kaunis. Haastateltavamme mainitsee erityisesti Puolalanmäen takana olevan puistoalueen miellyttäväksi. Keskustan alueella on paljonkin kauniita puistoja ja viheralueita, mutta kiireessä niitä ei huomaa ihastella. Keskustassa asuvalle tutuimmiksi tulevat kauppojen näyteikkunat ja kaduntasolla olevat mainokset, mutta jos pysähtyy katselemaan ympärilleen ja ylös vanhojen rakennusten seinille, voi löytää hienoja yksityiskohtia. Keskimäärin kaupunkialueen puistot ovat hyvin hoidettuja ja kesäisin kukkien istuttamiseen nähdään paljon vaivaa. Kulttuuripääkaupunkina toimiminen on jättänyt jälkensä keskustaan, ja kävelijä voikin bongata koristeltuja postilaatikkoja ja sähkönjakelulaatikoita. Juuri tällaiset pienet yksityiskohdat tekevät alueesta viihtyisän paikan asua. Aivan Turun keskusta on hyvin valaistua aluetta, eikä haastateltava tunne oloaan pelokkaaksi tai uhkaavaksi edes pimeällä. Naiset taas kokevat hiljaiset ja pimeät kadut öisin uhkaaviksi. Keskustassa on paljon porttikonkeja ja syvennyksiä joiden perukoille ei yksin kannata mennä. Haastateltava itse ei ole joutunut kohtaamaan väkivaltaa päiväsaikaan eikä yöllä.

Keskustan alueella ei näy eriarvoisuutta ja asukkailla on hyvä luottamus toisiinsa. Lompakon tai laukun katoamista ei tarvitse pelätä. Naapureiden kanssa haastateltava tulee hyvin toimeen, mutta jokaiseen talonyhtiöön mahtuu omat valittajansa joiden kanssa on vain opittava elämään. Tästä huolimatta asukkailla on hyvä yhteishenki ja moikkaamista rappukäytävässä ei tarvitse jännittää. Alueella yleisesti ei ole havaittavissa sen kummempaa yhteishenkeä tai yhteisöllisyyttä eikä talonyhtiössä järjestetä asukkaita yhdistävää toimintaa.

Toiminnallisena ympäristönä Turun keskustalla on tarjota asukkailleen vaikka mitä. On puistoja, joenranta, jota voi käyttää lenkkireittinä, punttisaleja, kahviloita ja kokoontumistiloja nuorille ja vanhuksille. Virikkeitä ainakin löytyy. Palvelut ovat keskustassa luonnollisesti lähellä ja yleiset kulkuyhteydet toimivat, jollei silloin tällöin myöhästeleviä linja- autoja oteta huomioon. Haastateltavalle on tärkeää, että parkkipaikkoja on riittävästi eikä niitä joudu etsimään kaukaa kotoa. Esteitä liikkumiselle hän ei ole huomannut jos vain jaksaa kavuta Turun keskustan mäkistä maastoa ylös ja alas.


Lähteet:
Kuva 1: http://www.fullcirclepr.com/wp-content/upLoads/2012/03/faceless-man.jpg

Median näkökulma

Turun keskusta on tasaisin väliajoin mukana paikallisessa uutisvirrassa ja vilkkaassa mediakeskustelussa, sillä toisin kuin muut Turun alueet, keskustan alue koskettaa kaikkia turkulaisia asuinlähiöstä riippumatta. Fyysisen ympäristön näkökulmasta haavoittuvuutta lisäävistä tekijöistä etenkin hengitysilman epäpuhtaudet ja melu ovat olleet mediassa esillä. Turun Sanomien (7.3.2012) uutisen mukaan ilmanlaatu oli alkukeväällä Turun keskustassa erittäin huono johtuen ilmassa lentelevistä hiukkasista, jotka pöllysivät kovan liikenteen ja pakkasen takia. Meluhaittoja aiheuttaa keskustan alueella etenkin autoliikenne (TS 13.6.2012), mutta myös yöaikaan tapahtuva työmaatyöskentely on herättänyt keskustan asukkaissa närkästystä (TS 27.10.2011). Keskustan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta huono ilmanlaatu ja meluhaitat ovat oleellisia hyvinvointia laskevia tekijöitä, jotka vaikuttavat kaikenikäisten elämään. Toisaalta keskustan ympäristön puhtaus tukee asukkaiden hyvinvointia, kuten aluekävelyn raportista voi päätellä.

Psyykkisen ympäristön haavoittuviin tekijöihin kuuluva ympäristön ankeus on ollut mediassa esillä Turun kauppatoriin liittyvän uutisoinnin kautta. Kauan suunnitteilla ollut toriparkki jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta yksi toriparkin puolestapuhujien väitteistä voisi toimia kauppatorin sekä koko ydinkeskustan ankeuden karkottajana. Turun Yrittäjien hallituksen mukaan toriparkki voisi elvyttää kauppatorin elinvoimaisuuden, sillä toriparkin avulla bussiliikenne saataisiin maan alle ja torista voitaisiin kehittää toiminnoiltaan monipuolisempi ja viihtyisämpi (Turkulainen 1.3.2012). Toriparkki toimisi samalla myös hyvinvointia tukevana ympäristötekijänä, sillä rakennetun ympäristön kauneus on tärkeä osa psyykkistä viihtyvyyttä. Turun kauppatori kaipaisi panostusta viihtyvyyteen:

Turun kauppatori

Väkivalta ja sen uhka kuuluvat puolestaan sosiaalisen ympäristön haavoittuvuutta lisääviin ympäristötekijöihin. Turun Sanomien mukaan Turun rikostapaukset keskittyvät pääasiassa keskustan alueelle ja etenkin läntisen keskustan sekä keskustakorttelin tuntumaan (TS 7.8.2012). Keskustan ajoittaisesta levottomuudesta kertoo myös Poliisi-TV:n katkelma Poliisin matkassa, jossa poliisit taltuttavat väkivaltaisesti käyttäytyvän miehen keskustassa:

Poliisin Matkassa

Rikosten ja väkivallan esiintyvyyden vastapainona Turun keskustasta löytyy myös yhteishenkeä alueyhdistyksen muodossa. Toispual jokke ry korostaa toiminnassaan muun muassa keskikaupungin asukkaiden viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittämistä vaalimalla esimerkiksi pienten aukioiden puuistutusten lisäämistä (TS 12.6.2005). Alueellinen yhteishenki on tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä.

Toiminnallinen ympäristö vaatii toimiakseen toimivat palvelut, alueen hyvän saavutettavuuden eri liikennevälineillä sekä esteettömän ympäristön. Yrittäjä Heli Joela toteaa Turun Sanomien (27.4.2012) haastattelussa Turun keskustan olevan erilaisten liikkeiden aarreaitta ja että keskusta on puitteeltaan erinomainen ympäristö yrittäjille. Joelan kommentti tukee keskusta-alueen palvelujen toimivuutta ainakin kaupallisesta näkökulmasta katsottuna. Hyvät liikenneyhteydet puolestaan takaavat palveluille niiden tarvitsemat käyttäjät. Turun keskusta on saavutettavissa etenkin toimivan julkisen liikenteen avulla: 

Bussi Varsinais-Suomi Turku Turun joukkoliikennetoimisto

Myös alueen esteettömyys on oleellinen toiminnallisen ympäristön osatekijä. Turun keskustassa esteettömyys on huomioitu erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla.

Esteetön kulku Turussa

LÄHTEET

Autoliikenteen melulle altistuu Turussa yli 50 000:ta asukasta. 2012. Turun Sanomat 13.6.2012.

Ilmanlaadun raja-arvot ylittyivät Turun keskustassa alkuviikosta. 2012. Turun Sanomat 7.3.2012.

Kauppiaskadun meluava työmaa saa jatkaa. 2012. Turun Sanomat 27.10.2012.

Kaupunginosaseurat vaikuttamista ja virkistystoimintaa. 2005. Turun Sanomat 12.6.2005.

Turun keskusta on mainettaan parempi. 2012. Turkulainen 27.4.2012.

Turun rikostapaukset keskittyneet keskusta-alueelle. 2012. Turun Sanomat 7.8.2012.

Turun Yrittäjät kiirehtii toriparkkia. 2012. Turkulainen 1.3.2012.

Youtube, Turun kauppatori. Viitattu 24.9.2012 

http://www.youtube.com/watch?v=Xv4EAyXZDpY&feature=youtu.be&noredirect=1

Youtube, Poliisin Matkassa - Turku - 29.3.2012. Viitattu 24.9.2012 

http://www.youtube.com/watch?v=d1Udf3o0TIs&feature=youtu.be&t=2m35s

Youtube, Bussi Varsinais-Suomi Turku Turun joukkoliikennetoimisto. Viitattu 24.9.2012 

http://www.youtube.com/watch?v=gUs4d222Uhg&feature=youtu.be

Youtube, Esteetön kulku Turussa. Viitattu 24.9.2012 

http://www.youtube.com/watch?v=9Mp9lRhDleQ&feature=youtu.be